Pan’s Labyrint
Katsoin eilen elokuvan, jonka olen aikonut katsoa jo pitkään. Kaikki tuttuni ovat suositellet kyseistä elokuvaa. Huomasin aikanaan, kun leffa tuli teattereihin. Ajattelin, että tämä on nyt tällainen vasemmalla kädellä huitaistu fantasia juttu, joten antaa olla. Aika ajoin joku tuttu on suositellut kyseistä elokuvaa, joten pakkohan se oli lisätä katsottavien elokuvien listalle.
Leffa oli kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvä. Espanjalainen ja se on antanut ohjaajalle enemmän vapauksia kuin tehdä leffa Hollywoodissa. Leffan parasta antia olivat kohtaukset joita ei voisi edes kuvitella näkevänsä Hollywood-elokuvassa. Katsokaa itse ja ihastukaa. Tietty hienoinen rahan vähyys paistoi elokuvasta, mutta eihän se hyvää elokuvaa pilaa. Suosittelen, vaikka itse juoni oli vähän sitä sun tätä; tarkoitan hieman liian arvattava. No fantasiaelokuvat tuppaavat olemaan hieman lapsellisia.
4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää
Jatketaan samalla linjalla. Kävin pitkästä aikaa leffassa ja katsoin 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää –elokuvan. Mikäli haluatte ahdistuttaa vaimon/tyttöystävän suosittelen katsomaan elokuvan. Mielellään leffassa, koska suuremmalta skriiniltä katsottuna ahdistuksen määrä kasvaa suhteessa eikä tilanteita pääse karkuun vaikkapa voikaria tekemään. Intensiivisempi kokemus. Kotona se ei ahdista yhtä paljon vrt. Kill Bill vol. 1 -elokuvan alku leffassa ja kotona.
Leffassa oli hyvää sen kaksijakoisuus. Alussa kaikki kohtaukset olivat kuvatut päivällä ja jälkimmäisessä puoliskossa, kun temput oli jo tehty, pimeässä. Hurjan moraalinen ja uskalias linjanveto. Positiivista oli myös leffan rupiset ja aidot Itäeurooppalaiset maisemat. Pidän niistä. Toinen yleensä negatiivinen juttu on käsivaralta kuvaus. Nyt se toimi, koska kameramiehellä oli yllättävän vakaa käsi pitkistä otoista huolimatta. Harvoissa leffoissa siinä onnistutaan näin hyvin.
Leffan tekijä osasi ottaa katsojan otteeseensa varsinkin lopussa. Kaiken lisäksi elokuva ajoi ihmiset ajattelemaan pahinta mahdollista vaikka tapahtumat paljastuivatkin normaaleiksi. Yleensä pimeässä ja elämän riskitilanteissa kuvittelee vaikka mitä pahinta tapahtuvaksi. Tämän tunnelman elokuva osasi luoda erittäin hyvin. Statistit olivat mitä loistavimpia. Osasivat näytellä totalitaarisenjärjestelmän pikkuvirkamiehiä täydellisesti. Ovat eläneet sitä, joten ei liene ollut vaikeaa.
Suosittelen elokuvaa vielä enemmän kuin edellistä. Bonuskommentti: Leffan tekijä pitää busseista ja matkustamisesta, koska leffassa tehtiin aina lähtöä. Mikä lie fiksaatio…
